Olipa Kerran Satuja

Kun antaa lapselleen nimeksi Satu, voi lapsi olla iäksi kadotettu Satujen maailmaan...

Niin kävi ainakin minun kohdallani. Vanhempani eivät kaiketi muistaneet vanhaa roomalaista viisautta Nomen est Omen - Nimi on Enne , antaessaan tyttärelleen nimeksi Satu. Usein olenkin miettinyt, miten erilainen olisin ollut, jos olisin saanut nimekseni esimerkiksi Tarja (jota he olivat myös miettineet yhtenä mahdollisena vaihtoehtona). Olisinko silloin ollut yhtä Rohkea ja Toimelias kuin lapsuuden paras ystäväni Tarja? Tuota ei voi kaiketi koskaan tietää. Kaiketi minun kuuluu olla juurikin tällainen - hieman hassu ja höperö SatuTäti, jonka rikkautena on satumainen mielikuvitus.

 Ja eläminen Satujen maailmassa on loppujen lopuksi aikas ihanaa!