Ranska, Ranska ja Ranska

Rakkaita Muistoja Ranskasta...

Tämä vuosi (miltei puolitoista) on ollut todellista nojatuolimatkailun aikaa. Matkoja olen tehnyt lähinnä mielikuvituksen ja muistojen voimin. 

Tänään löysin yhtäkkiä Ranskasta Bretagnen rannikolta keräämiämme upeita Simpukan kuoria. Nuo Simpukat veivät heti matkalle muistoihin. Enää en muista tuon rannan nimeä, mistä noita aarteita keräsimme. Mutta muistan, että löysimme niitä todella paljon. Samalla rannalla oli myös yksi Perhe (ehkä Intialaisia), jonka lapset eivät olleet löytäneet juuri yhtäkään simpukan kuorta. No, me tietenkin annoimme niitä kasan Lapsille ja muistan edelleen sen epäuskoisen riemun, jota tuo (pieni) teko herätti Lapsissa.

Bretagne veikin palan sydämestäni lopullisesti. Jostain merkillisestä syystä tuo ainutlaatuinen, maanläheinen maanosa erikoisine traditioineen ja henkeäsalpaavan kauniine maisemineen sai oloni tuntumaan merkillisen kotoisalta. 

Kerran sattumalta menimme yhdellä Ranskaan suuntautuneista reissuistamme yöpymään pieneen Sizun nimiseen kylään/kaupunkiin. Hetken aikaa ihmettelimme, miksi siellä aidattiin teitä ja kylässä oli kova tekemisen meininki päällä. Se selvisi illan myötä, sillä kylässä järjestettiin sinä iltana paikallinen, perinteinen Kyläjuhla. Lähes kaikki kyläläiset kerääntyivät kylän torille, missä säkkipilliorkesteri soitti perinteistä Bretagnelaista musiikkia ja ihmiset vauvasta vaariin tanssivat perinnetansseja. Ja Me myöskin niitä tanssimme, sen minkä osasimme muiden mukana. Kohdallemme sattui vieläpä eräs paikallinen Rouva, joka tunnisti, että puhuimme suomea. Hän oli ollut nuorena Suomessa opiskelemassa ja hän kutsui meidät kotiinsa syömään pientä yöpalaa. Voi noita Muistoja! Ne ovat olleet tänä vuonna Kultaakin Kalliimpia. 

Joskus vielä haluan päästä matkustamaan ristiin rastiin Bretagnea. Tai ehkä jopa vuokrata sieltä pienen Tönön meren rannalta toviksi. Kerätä simpukoita ja samalla myös muistoja vaikeiden aikojen varalle.